Tyttöjen tiistai

Nousihan se pienen pieni kuume sitten sunnuntai-illalla tottakai,mutta onneksi se selätettiin yhtä nopeasti kuin se tulikin! Flunssakin on lähestulkoon parantunut. Maanantai otettiin levon kannalta, lääkärissä käväisinkin sitten ihan muissa asioissa. On hienoa omistaa tässä iässä melkeinpä tuhoon tuomitut polvet. Nytpä siis odotellaankin enään että saadaan paperiasiat vakuutusyhtiön kanssa hoidetuksi, jonka jälkeen löydän itseni leikkaussalista. TAAS. Toivon todella että tämä on viimeinen kerta siellä,ja tämän jälkeen jalkani toimisivat moitteettomasti. Johan niitä sitten onkin jo molempia operoitu. Ei kiinnostaisi yhtään kulkea taas kepeillä ja popsia pillericoktailia päivittäin, kauhun hetkiä luvassa myös noissa asuntomme portaissa. Noh, suunta toivottavasti on tuon jälkeen vain parempaan!

Tänään tiistaina ollaankin vietetty sitten päivää tyttöjen kesken. Oltiin kaupungilla Liljan ja Emilian kanssa syömässä ja vähän kaupoilla. En käsitä miten voidaan kerta toisensa jälkeen saada kulutetuksi aikaa tunti tolkulla Citymarketissa? Niin no onhan samassa tietysti myös KappAhl ja Intersport,että ei me ainoastaan siellä Cittarin puolella hengailla. Eikä tässä kylässä kyllä kauheasti kiertelemisen arvoisia kauppoja olekkaan,se huomattiin taas tänään. Tai ainakaan mitään sellaista ei löytynyt mitä lähdettiin hakemaan. Liljan välikausiasusteiden on siis parasta löytyä nettikaupoista. Tai Porista.

Syökää te vaan....

Kerroin viime postauksessa miten Lilja treenaa kovasti ympäri pääsyä. Taisi mennä tunti tai kaksi aikaisemman julkaisusta kun hän sitten vihdoin sai itsensä ähelletyksi selältä vatsalleen! Kauaa ei enää taideta viihtyä paikoillaan. En aikaisemmin ymmärtänyt kun monet äidit minulle hokivat että vauva-aika menee vauhdilla ohi,mutta nyt ymmärrän kyllä! Aika kuluu pelottavan nopeasti.  Onneksi meidän Liljasta ei ikinä kasva murrosikäistä,saatika aikuista. Ja viihtyy äidin kanssa kotona vielä silloin kun muut käyvät kylillä. Niin varmaan,sopii vain toivoa.

Vaippapylly jumppaamassa.

Taas riivaa se pahamaineinen tukkakiirsi. Se ikuinen ja jatkuva aina vaan. Tekisi mieli tukalle jotain uutta,mutta sitten taas ei kuitenkaan. Musta on niin tuttu ja turvallinen ja onhan täällä joukossa jopa pari hassua raitaa. Olempas räväkkä. Ja vaikka mitä tekisin tälle niin loppujen lopuksi se sama vanha musta ilmestyy takaisin, jostain kumman syystä. Eli kukaan ei varmaan edes suostuisi värjäämään tätä päätä,terveisin hankala asiakas. Kesällä koitin liukuvärjäystä, ja kun en heti tottunut niin johan sekin oli jo piilossa. Nyt sekin näyttäisi taas ihan kivalta... 

Piti vissiin mennä suoraan salilta suihkuun eikä jämähtää tähän,mutta kuinkas taas kävikään.
Minä jatkan tukkakriisin potemista,mutta te voisitte sen sijaan kertoa mistä aiheista haluaisitte postauksia? Varmasti tulee sekin hetki kun oma pää lyö tyhjää, ja haluaisin myös tietää mitä TE tykkäisitte täältä lukea!