Haaste vol2.

Sain haasteen Minä,sinä ja hän- blogista. Haasteessa pyydetään kertomaan kymmenen asiaa, jotka piristävät mieltä tähän aikaan vuodesta. En edes listaa Liljaa tähän tällä kertaa, se olisi jo liian ennalta arvattava vastaus! Vastaukseni eivät ole minkäänlaisessa "arvojärjestyksessä", vaan aivan satunnaisesti listattuina.

1. Ensimmäisenä tästä vuodenajasta tulee mieleen pimeys, ja sitä vastaan kapinointi, elikkä KYNTTILÄT. Tykkään kauheesti erilaisista lyhdyistä ja kynttiläasetelmista, ja niitä täytyykin ripotella tottakai ympäri asuntoa ja terassille. 

2. Raksu. Ihan vaan pelkkä tekstari kesken työpäivän tänne kotijoukoille muistutukseksi miten meitä rakastaa, kivaa. 

3. Villasukat, koska varpaat on aina jäässä. 

4.Sauna, tarvitseeko edes perustella? 

5.Heittäytyminen sohvalle viltin alle glögimuki/viinilasi kädessä kun koko talo on ihan hiljainen.

6.Ystävät, ilman heitä en pärjäisi mitenkään. 

7.Viikonloput perheen kesken. 

8.Jokaisessa naisessa asuu pieni pinnallisuus, myös minussa. Shoppailu piristää aina! 

9.Nauraminen niin että vatsaan koskee. 

10.Pujahtaminen juuri vaihdettuihin lakanoihin. 

Lähetän haasteen eteenpäin seuraaville blogeille: Pienen Pojan Haaveet, Operaatio Äiti , Erityisen suurella sydämellä ja Challenge The Fashion


-Anni

Syntymäpäiväjuhlat

Vietettiin viime viikonloppuna Liljan syntymäpäiviä meillä kotona. Sukulaiset, kummit ja oman kummilapseni perhe olivat mukana juhlistamassa tuota merkkipäivää. Nyt kuluvalla viikolla on myös pari kaveria käynyt Liljaa muistamassa, ja tuhoamassa ylijääneitä tarjoiluja. Juhlat olivat kaikin puolin onnistuneet, ja Lilja selvästi nautti keskipisteenä olosta. Sunnuntaina tosin ehkä vähän alkoi näkyä väsymyksen merkkejä, alkoi pientäkin juhlinta väsyttää. Eikä ihme, sen verran oli väkeä talossa. Lahjaksi Lilja sai uusia vaatteita ja leluja, rahaa, lahjakortteja, uuden palan Nominationiinsa sekä Prinsessojen satukirjan. 

Tiistaina käytiin 1-vuotis neuvolassa, ja saatiin muutamat rokotteet. Ensimmäisen piikin kohdalla Lilja ei pitänyt inahdustakaan, mistä lienee perinyt kipukynnyksensä. Äidiltä ei ainakaan.. Itseäni ainakin sattui kun sain oman osuuteni rokotteista, nimittäin influenssarokotteen. Meidän perhe päätti tuon piikin nyt ottaa. Kaikki kunnossa kehityksen ja kasvun saralla! Painoa neidillä on 9340g ja pituutta 78,1cm. Lilja on hieman venähtänyt nyt lähiaikoina, joka näkyy luonnollisesti housuissa. Tänään myös huomasin että kaappiin hyvissä ajoin valmiiksi hankittu toppahaalarikin on jäänyt lahkeista lyhyeksi. Onneksi uusi löytyi nopeasti! 

-Anni

Syntymäpäivä

"Olen sua saanut sylissäni kantaa, nyt voin vuoron jaloillesi antaa. Haparoivat askeleet, peloton mieli, pyllähdys ja uudestaan nousee pieni.

Ilosi on rajaton ja pienet silmät loistaa, äidiltäkin hetkeksi arkihuolet poistaa. Siinä olet turvassa, silmieni alla, syliini saat palata jos jalat eivät kanna. 

Uusi päivä meille huomennakin koittaa, silloin voit taas uudet haasteet voittaa. "

HYVÄÄ SYNTYMÄPÄIVÄÄ 1-VUOTIAALLE LILJALLE!! 

-Äiti 

Isänpäivä

Isänpäivää vietetty onnistuneesti, vatsa ja mieli kiittää. Olimme hommanneet isille lahjaksi kaulahuivin ja hanskat, sekä painoimme tyynyliinaan Liljan kädet ja jalat. Lilja oli myös järjestänyt isille yllätykseksi aivan ikioman lahjan.. Tänään nimittäin otettiin ensiaskeleet!! Lisäksi askartelimme kortin, jonka omatekoisen runon ajattelinkin jakaa teille tänne. Se kuuluu näin:

"Meidän iskä on kova jätkä, ja telkussa sillä pyörii lätkä. Se tekee hyviä lihapullia, ja joulukinkku on sen lempparia. Iskä on kova tunettamaan, ja äidin saa haromaan hiuksiaan. Autot ne pitää olla foortteja, mitä tapahtui kun ajammekin volvolla?! Iskästä piti tulla hiihtäjä, mutta se käykin sählyssä. Sähköhommia se osaa häärätä, mut kotona se ei silti saa määrätä. Meillä on täällä akkavalta, ja miellyttää voi tottelemalla. Iskä pelaa kotona pleikkarii, ja kasvattaa viiksihaivenii. Iskää on kiva pussailla, vaikka se tykkääkin enemmän nukkua. Me rakastetaan meidän iskää, ilman sitä ei oo mikään kotosin mistään! "

-Anni

Kenkku korvatulehdus

Jopas onkin taas ollut pitkä tauko viime postauksen jälkeen, aivot ovat kärsineet niin kovasta univajeesta ettei ajatus kirjoittamisen suhteen ole kulkenut alkuunkaan. Tuntuu ettei ole ollut mitään muuta aihetta kirjoittamiseen lähiaikoina kuin huonosti menneet yöt. Tälläkin viikolla on menty tulitikut silmissä ja välillä äitikin on vuodattanut kyyneleitä. Alkuviikosta tosiaan yöt alkoivat sujua siihen malliin, ettei Lilja nukkunut ainuttakaan tuntia yhtä mittaa. Seurailin pari yötä ja annoin särkylääkettä, mutta sitten oli varattava jo lääkäri. Ja kuten arvelinkin, niin korvatulehdushan se siellä jylläsi, ja vielä molemmissa korvissa. Lilja parka ei ollut saanut miltei ollenkaan nukutuksi korvien säryn ja niissä tuntuvan paineen vuoksi, ja siksi hän öisin mielummin istui kuin makasi sängyssään. Helpotukseksi särkylääkkeen kaveriksi viikon mittainen antibioottikuuri, joka toisena päivänä alkoi tuoda helpotusta. Yhtenä yönä äiti itkeä tihrusti Liljan kanssa, kun uni ei tahtonut tulla missään asennossa ja kivun vuoksi itkettiin ja huudettiin. Nyt toivotaan että tämä antibiootti riittää taltuttamaan tulehduksen kokonaan, ja jälkitarkastuksen läpäisemme puhtain paperein. 

Potilaalle maistui maito ruokaa paremmin.

Tänään on jo paljon parempi olo, joten aihetta hymyyn on. 

Maatuskafani löysi aivan ihanat vaatteet Liljalle! 

Tänä viikonloppuna muistamme isää, sekä myöskin isoisiä, ja isoisoisää. Aloiteltiinkin isänpäiväkierrostamme jo tänään, sillä onneksemme meillä on monta paikkaa missä käydä. Meillä tämä on ensimmäinen jota viettää, ja olemme Liljan kanssa hankkineet ja askarrelleet isille lahjoja. Viime vuonna lupailin Markukselle isänpäivänä vauvan, mutta lunastin tuon lupauksen inan myöhässä. Muistan kellon näyttäneen 00:05, kun lapsivedet menivät, ja auton nokka suunnattiin kohti Porin sairaalaa. Tosin eihän meillä olisi ollut mikään kiire, Lilja antoi odotuttaa saapumistaan maailmaan vielä 46 tuntia.. Tänä vuonna en lupaa samaa! 

-Anni