Nuhaa ja huonosti nukuttuja öitä

Olemme päässeet sairastelujen suhteen Liljan kanssa helpolla, ja jollain ihmeen kaupalla onnistuneet välttämään suurimmat pöpöt (*koputtaa puuta*).Viime viikolla meille kuitenkin muutti sitkeä flunssa, tätä ennen olemme kärsineet yhden pienen nuhan. Tällä kertaa flunssa tosiaan oli sitkeämpää laatua, yli viikon mittainen räkätauti joka ei millään ottanut laantuakseen. Lääkärissäkin käytiin tarkistuksella, josko olisi jotakin tulehdusta. Onneksemme ei ollut, eikä lämpökään noussut. Viikkoomme on siis mahtunut aika pitkälti itkua, räkää ja valvomista. Eivätkä ne hampaan pirulaisetkaan ota tullakseen läpi! Ne kun häiritsivät öitämme aikaisemmin, mutta saimme sentään muutamasta rauhallisestakin yöstä nauttia tässä välissä. 

Ulkona alkaa olla niin kylmä, että tekisi vain mieli kääriytyä sänkyyn peiton alle. Sieltä se talvi taas tulee, valitettavasti. Ei kuulu suosikkeihini, inhoan kylmyyttä. Liljan talvivaatteet olen ehtinyt hankkia jo hyvissä ajoin odottamaan, joten olemme ainakin varautuneet eikä talvi pääse yllättämään. Kengät tosin puuttuvat vielä, mummu on vihjaillut Liljan saavan ne synttärilahjaksi. 

Ensi viikolla kodistamme tulee jälleen sairastupa, kun isi "pääsee" vuorostaan leikkauspöydälle. Syvä huokaus, täytynee ladata akkuja tulevaan. 

-Anni 

Pyöräilemässä

Hankittiin Liljalle istuin pyörän taakse, sekä ensimmäinen ikioma kypärä! Kypärää ei saanut kaupassa ottaa päästä edes pois, tuli oitis suru puseroon. Toivotaan että kovin montaa sadepäivää ei ennen talvea tulisi, jotta päästäisiin usein kulkemaan pyörällä. Talvella kun väkisinkin matkat taittuvat autolla. 

Tänään aamulla käytiin ensimmäisellä pyörälenkillä, ja koko perhehän siitä tykkäsi! Lilja viihtyi hyvin äidin takana, mitä nyt välillä innostui hakkamaan päätään selkääni. 

Lähtökuopissa... 

Kivaa viikonloppua! 

-Anni

Kuulumisia

Liljalle tuli viime viikolla ikää pyöreät kymmenen kuukautta, ja eilen oltiin neuvolan tarkastuksessa. Kaikki hyvin, pituutta ja painoa tulee tasaisesti ja menevät aivan käyrillä. Motoriikka on kehittynyt yhdessä hujauksessa kovasti, heti kun Lilja lähti konttaamaan niin muutaman päivän päästä nousi myös tukea vasten seisomaan. Seuraavalle käynnille mennäänkin sitten vuoden ikäisenä, ja silloin saakin sitten taas piikkejä. 

Aloitettiin viime viikon maanantaina testaamaan tavallista maitoa, eikä se onneksi aiheuttanut meille minkäänlaisia vatsavaivoja tai muuta sellaista. Muutaman päivän ajan juotiin tavallista sekoitettuna korvikkeeseen, mutta nyt korvike on jätetty kokonaan pois! Helpottaa kummasti kauppareissujakin, kun ei tarvitse ostaa kuin yhtä maitolaatua. 

Liikkumisen myötä Liljan yöunet ovat muuttuneet rauhattomiksi. Sen mitä päivällä oppii, ei malta olla harjoittelematta myös öisin! Takana onkin kaksi vähän levottomampaa yötä, ja itse on nukkunut vain niin sanottua valveunta. Samaan syssyyn meillä taitaa nyt ihan oikeasti pukata niitä hampaita, ja useampaa kerralla. Eiköhän tämäkin vaihe tästä taas pian ole ohitse ja päästään nauttimaan levollisista öistä! Tai ainakin toivon niin. 

-Anni 

Pikku prinsessan ikioma huone

Lupasin jo jokin aika sitten, että teen postauksen koskien Liljan omaa huonetta, ja tässä se tulee ! Kuvat kertokoot puolestaan, ja ovat muuten jälleen Maijan käsialaa.

 

-Anni

Muistelua

Löysin täytettäväkseni tällaisen muistiinpanon koskien raskautta ja synnytystä, ja ajattelin nyt täyttää sen täällä blogin puolella.

1.OLIKO RASKAUS SUUNNITELTU?

-Pillerilaatta loppui, ja sovimme ettei uusia osteta. Päätimme että vauva saa tulla jos on tullakseen.

2. MITKÄ FIILIKSET?

-Onnellinen, jännittynyt ja pelokas. Aikaisemmin koetun keskenmenon takia en pitänyt tiettyjä asioita ollenkaan itsestään selvänä. Se plussan näkeminen raskaustestissä oli aivan huikeeta.

3.MONENKO VANHA OLIT ?

-20v

4.KUINKA HUOMASIT OLEVASI RASKAANA?

-Itseasiassa Markus epäili asiaa jo minua ennen, ja ehti sanoa sen ääneenkin ennen kuin itse tajusin saman. Selkä oli kauhean kipeä, muistan eräänkin kerran kun kumarruin ottamaan pyykkejä koneesta ja tuntui niin pahalta. Pahoinvoinnin iskeydyttyä osasin itsekin epäillä asiaa.

5.KENELLE KERROIT EKANA?

- Liljan kummitädille Susannalle.

6.OTITTEKO SUKUPUOLEN SELVILLE?

-Niin, tätä sitten pohdittiin ja pyöriteltiinkin jokunen tovi. Ensin olin ehdottomasti sitä mieltä että emme ota, mutta uteliaisuus vei voiton. Pidettiin alkuun sitä kuitenkin salassa, vasta loppua kohden kerrottiin joillekkin, ja vauvan huoneen tapetista moni sitten arvasikin jo.

7.LASKETTU AIKA?

-19.11.2012

8.OLIKO SINULLA AAMUPAHOINVOINTIA?

-Ai että oliko.. Alkoi tosi varhain, ihan ekoilla viikoilla! Tosin laskujen mukaan viikkoja olisi ollut jo enemmän, ensimmäisessä ultrassa viikot heittivät kuitenkin jopa neljä viikkoa taaksepäin! Eikä pahoinvointia ollut pelkästään aamuisin, sitä kuvotuksen tunneta ei kyllä kaivannut yhtään kun se aika tarkkaan ensimmäisen kolmanneksen jälkeen loppui.

9.MITÄ HIMOITSIT?

-Makeaa, ja myöhemmin kaikkea hiilihapollista. Kerrankin ihan viimesimmilläni käytiin kaupassa, ja ostin pullatiskiltä viinerin, tuhosin sen varmaan kahdella haukulla. Ja päälle paketillinen Rennietä kun närästi! Isänpäivänä muistan syöneeni yhdeltä istumaltani neljä palaa porkkanakakkua. Röyh.

10.KUKA/MIKÄ ÄRSYTTI ENITEN?

-Sairaalareissut ja osastolla makoilu, niitä edeltäneet kipeät liian aikaiset supistelut. Toisinaan ärsytti aivan kaikki, ja pillitin kun joku edes katsoi päin. En kuulemma ollut kauhean mukava kumppani... Hormoonit.

11.EKAN LAPSEN SUKUPUOLI?

-Tyttö.

12.TOIVOITKO VASTAKKAISTA SUKUPUOLTA KUIN SAIT?

-En toivonut erityisesti kumpaakaan, suurin toive oli että lapsi olisi terve. En tiedä miksi olin aina ajatellut että saisin tytön, ja oli kokoajan vahva tunne että tyttöä odotetaan.


13.PALJONKO TULI PAINOA RASKAUDEN AIKANA?

-Alkuun laihduin oksentelun vuoksi viitisen kiloa, mutta viimeisen kolmanneksen aikana ehdin kerätä kymmenisen kiloa.

14.PIDITKÖ BABY SHOWERIT?

-Pidettiin.

15.JOS PIDIT, NIIN TULIKO JUHLAT YLLÄTYKSENÄ?

-Tulivat ja eivät. Susanna ja Rosa olivat järkkäilleet niitä, mutta niihin tuli jokin mutka matkaan en nyt muista mikä. Itse kuitenkin arvasin asian enkä voinut olla tapani mukaan puuttumatta järjestelyihin, ja niinpä otin ohjat omiin käsiini.

16.OLIKO SINULLA JOITAIN VAIKEUKSIA/KOMPLIKAATIOITA RASKAUSAIKANA?

-Ennen aikaiset supistukset.

17.MISSÄ SYNNYTIT?

-Porin keskussairaalassa.

18.KUINKA MONTA TUNTIA SYNNYTYS KESTI?

-Viisi ja puoli tuntia, ponnistusvaihe 10minuuttia.

19.KUKA VEI SINUT SAIRAALAAN?

-Markus. Tosin olimme siellä jo kaksi vuorokautta aikaisemmin kun lapsivedet menivät, mutta Lilja viihtyi yksiössään.

20.KETKÄ OLIVAT LÄSNÄ KUN SYNNYTIT?

-Markus, anestesialääkäri ja kolme kätilöä.

21.ALATIESYNNYTYS VAI SEKTIO?

-Alatiesynnytys

22.OTITKO LÄÄKETTÄ KIPUIHIN?

-Epiduraalin sain ja ilokaasupilli revittiin käsistä kun piti ponnistaa.

23.PALJONKO LAPSI PAINOI SYNTYESSÄÄN?

-3055g

24.KOSKA VAUVA SYNTYI?

-13.11.2012 eli rv 39+1

25.Mikä hänen nimekseen tuli?

-Lilja Sofia Kastehelmi

26. KUINKA VANHA HÄN ON NYT ?

- Perjantaina tulee täyteen 10kk.

-Anni

Laiska sunnuntai

Hyvä hetki postata, kun makaa väsyneenä peiton alla. Oltiin eilen Emilian kanssa vähän juhlimassa, paino sanalle vähän. En tiedä voiko sitä edes juhlimiseksi kutsua, jos istuu kuppilassa tunnin ja lähtee kotiin nukkumaan.. Mutta verotti tuo silti osansa minusta! Tänään aamupäivällä käytiin melkein parin tunnin kävelylenkillä, ja huh miten kuuma olikaan. Olisi hyvin pärjännyt vähemmälläkin vaatetuksella, syksy taitaakin tehdä takapakkia. 

Käytiin eilen myös porukalla syömässä pitkästä aikaa Kissan kellarissa. Ruoka oli älyttömän hyvää, joten tottahan toki sitä söi vatsansa aivan killilleen. Olivian kanaa,nam! Pöydän päähän oli valmiiksi tuotu Liljalle syöttötuoli ja lasten menu, mutta toistaiseksi hän joutui tyytymään omiin eväisiin. 

Liljan kanssa riittää joka hetki vain enemmän ja enemmän vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Montakohan kertaa päivässä mahdan hokea sanaa EI? Milloin on pikkuiset sormet pistorasiassa, kirjat levitettyinä lattialla, sähköjohto suussa tai Nella saa korvapuustia. Tänään käydessäni suihkussa otin Liljan leluarsenaleineen mukaan, mutta luonnollisesti kaikki muu oli kiinnostavampaa. Heti kun suljin silmäni siksi pieneksi hetkeksi, konttasi tuo mini-ihminen veteen... 

   Lilja vahdissa...

Syksy saa tulla! Varauduttu on.

Hell's Kitchenissä valmistui tällä viikolla omppupiirakka. 

Merijakamolla isin kanssa.

Lainasin äitin huivia!

Uimaan pitää päästä! 

"Vie mut kotiiiiiin...." 

Loppupäivän aion hyvällä omallatunnolla löhöillä! 

-Anni 

Tiitiäisten temmellys

Tänään oli aikaisemmin mainostamani jumppapäivä, ja otsikko juontaakin ryhmän nimestä. Olin kuullut kovasti kehuja tuosta Rauman naisvoimistelijoiden järjestämästä toiminnasta, joten odotukseni olivat sen mukaiset. Ja kyllä ne sitten täyttyivätkin! Näin ensimmäisen kerran jälkeen jäi tosi hyvä fiilis, ja odotankin innolla jo seuraavaa kertaa. Ohjaajia oli paikalla kaksi. Toinen heistä on ohjannut monia vuosia, ja toinen vasta aloitteli. Molemmat osasivat asiansa hyvin, joka tekikin tuokiosta niin mukavan. Oli montaa eri laululeikkiä, lapset saivat leikkiä palloilla, ja lopuksi köllötellä ja rauhoittua patjoilla samalla kun me vanhemmat heiluttelimme isoa harsoa heidän yllään. Oli niin mukavaa kaikin puolin. Ja kyllähän tuollainen oma jumppakuula tuo mukavaa hauistreeniä itsellekin,hah! 

-Anni

Venetsialaiset

Terveisiä saaresta! Jälleen kerran onnistunut reissu, kyllä merellä ja saaristossa vaan viihtyy. Sää salli, vaikka emme ihan ilman sadettakaan silti jääneet. Vaan ketäpä nyt pieni sade haittaisi. Nyt viimeistään on kiintiö grilliruoan suhteen täysi, huh! Johan sitä makkaraa ja pihviä tulikin syötyä tarpeeksi, ja ehkä enemmänkin. Hyvään saumaan starttaakin siis minun ja Liljan yhteinen harrastus. Aloitamme nimittäin huomenna  vauvajumpan! Aiheesta varmasti luvassa myöhemmin lisää! 

Olen ehtinyt koota postauksen Liljan huoneesta jo suht hyvään malliin, enää puuttuvat vain ne kaikkein oleellisimmat; kuvat! Hyvä ystäväni Maija kävi meillä taas kuvailemassa Liljaa, ja nappasi hän samalla kuvat hänen huoneestaan. Nyt malttamattomana odottelen noita upeita kuvia, jonka jälkeen julkaisen postauksen! Tässä kuitenkin muutama maistiainen Maijan ottamista kuvista, joihin olen jälleen kerran erittäin tyytyväinen! 

-Anni