Äitienpäivää ja toipumista

Taas takana pientä hiljaiseloa blogin suhteen,pahoitteluni! Aina en oikein tiedä mistä kirjottaisin,kuin apina löisi pään sisällä kahta lautasta yhteen. Olipas hyvä vertauskuva. Anyway,kodistamme on muodostunut sairastupa. Täällä sitä toivutaan eilisestä polvileikkauksesta,luojalle kiitos Panacodista! Markus pitää onneksi lomaa töistä ja hoitaa Liljaa. Ketuttaa kulkea kepeillä ja olla avuton,mutta eiköhän tämäkin iloksi taas muutu. Aikanaan..

Viime sunnuntaina oli ensimmäinen äitienpäiväni. Lilja ja isi olivat panostaneet hankkimalla lahjan,tekemällä aamiaisen ja poimimalla äidille valkovuokkoja. Iltapäivällä kävimme syömässä vatsamme killilleen Buena Vistassa. Kaikin puolin kiva päivä, ja paljon yhdessäoloa perheen kesken. Illalla mummu tuli hetkeksi valvomaan Liljan unta, ja pyöräilimme vielä käymään terassilla parin kaverin kanssa.
Äidin toive oli laitettu korvan taakse,kun olin ääneen pohtinut tarvitsevani  käsivarsikotelon puhelimelle. Saan urheilun ajaksi puhelimeni kätevästi siihen ja SportTracker  kerää tiedot suorituksesta. Tosin nyt ei hetkeen tarvita sitäkään,masentavaa.
Blogger ei nyt suostu toimimaan yhteistyössä näin puhelimen välityksellä, joten siitä johtuen tämä jää  kuvattomaksi postaukseksi. Julkaisen kuvia muun muassa äitienpäivältä vaikka sitten seuraavassa! Ja lupaan tehdä sen nopeasti.

Mutta sitten itse blogin päätähteen, Liljaan. Mini-ihmisemme täytti maanantaina puoli vuotta! Käytiin  samana päivänä myös neuvolassa, ja mitoiltaan hän on nyt 69cm ja 7470g. Hampaita ei ole vieläkään... Neuvolasta saatua hammasharjaa emme siis hetkeen vielä tarvitse,ikeniä lienee turha harjata. Tulossa olevat hampaat aiheuttavat vähän väliä harmitusta,hetkeksi ehti jo helpottaa. Minä epäilin Liljalla jo korvatulehdusta, mutta onneksi lääkäri totesi korvaat puhtaiksi. Kyllä ne pienet valkoiset taltat sieltä sitten kohoavat aikanaan!

Ensi kerralla sitten niitä kuvia!
-Anni