Kenkku korvatulehdus

Jopas onkin taas ollut pitkä tauko viime postauksen jälkeen, aivot ovat kärsineet niin kovasta univajeesta ettei ajatus kirjoittamisen suhteen ole kulkenut alkuunkaan. Tuntuu ettei ole ollut mitään muuta aihetta kirjoittamiseen lähiaikoina kuin huonosti menneet yöt. Tälläkin viikolla on menty tulitikut silmissä ja välillä äitikin on vuodattanut kyyneleitä. Alkuviikosta tosiaan yöt alkoivat sujua siihen malliin, ettei Lilja nukkunut ainuttakaan tuntia yhtä mittaa. Seurailin pari yötä ja annoin särkylääkettä, mutta sitten oli varattava jo lääkäri. Ja kuten arvelinkin, niin korvatulehdushan se siellä jylläsi, ja vielä molemmissa korvissa. Lilja parka ei ollut saanut miltei ollenkaan nukutuksi korvien säryn ja niissä tuntuvan paineen vuoksi, ja siksi hän öisin mielummin istui kuin makasi sängyssään. Helpotukseksi särkylääkkeen kaveriksi viikon mittainen antibioottikuuri, joka toisena päivänä alkoi tuoda helpotusta. Yhtenä yönä äiti itkeä tihrusti Liljan kanssa, kun uni ei tahtonut tulla missään asennossa ja kivun vuoksi itkettiin ja huudettiin. Nyt toivotaan että tämä antibiootti riittää taltuttamaan tulehduksen kokonaan, ja jälkitarkastuksen läpäisemme puhtain paperein. 

Potilaalle maistui maito ruokaa paremmin.

Tänään on jo paljon parempi olo, joten aihetta hymyyn on. 

Maatuskafani löysi aivan ihanat vaatteet Liljalle! 

Tänä viikonloppuna muistamme isää, sekä myöskin isoisiä, ja isoisoisää. Aloiteltiinkin isänpäiväkierrostamme jo tänään, sillä onneksemme meillä on monta paikkaa missä käydä. Meillä tämä on ensimmäinen jota viettää, ja olemme Liljan kanssa hankkineet ja askarrelleet isille lahjoja. Viime vuonna lupailin Markukselle isänpäivänä vauvan, mutta lunastin tuon lupauksen inan myöhässä. Muistan kellon näyttäneen 00:05, kun lapsivedet menivät, ja auton nokka suunnattiin kohti Porin sairaalaa. Tosin eihän meillä olisi ollut mikään kiire, Lilja antoi odotuttaa saapumistaan maailmaan vielä 46 tuntia.. Tänä vuonna en lupaa samaa! 

-Anni